
![]() | Etusivu | ![]() | Uutiset | ![]() | Koneet | ![]() | Keskustelu |
Lauantai 10.10.2009, Jyväskylä
Terve metsä kaipaa kirvestä ja tohtoria
Metsäala kaipaa tuuletusta, uusia näkemyksiä, kokemuksia. Toimeen tarttumista. Metsäkoneyrittäjä kodissa varttunut Minna Lappalainen (os. Vesterinen) kääri hihat - ja päätti tuottaa uutta näkökulmalmaa ajoittain puisevalta vaikuttavaan toimintakulttuuriin. Vuosien työ - tuhannet työtunnit ja valvotut yöt palkittiin 10.10.2009. Sydämelliset onnittelut Minnalle - kaikkien metsakoneet.fi sivujen aktivistien puolesta.

Vastaväittelijä Jyrki Ahola - Minna Lappalainen - kustoksena toiminut Matti Koiranen

Jyrki Ahola suorittamassa väitöskirjan loppukiteytystä.
"Väitöksen tarkastelun lähtökohtana ovat: - Onko uutta? - Onko mielenkiintoista? - Onko totta?"
Minnä kertasi tutkijana hakeneensa tuloksia, joita voidaan hyödyntää mesäsektorin uudistumisessa. Ulottuvuutta tutkimukselleen hän oli hakenut metsäsektorin ulkoa, konepaja- ja elintarviketeollisuudesta. Näin siksi, jotta pystyisi välttymään putkinäköisyydeltä. Minna suoriutui väitöstilaisuudesta mallikkaasti, rutinoituneesti kysymyksiin vastaten.
Yksi selkeimmistä kysymyksistä - Kuka on asiakas? - Se joka maksaa, totesi Minna. Toisaalta, tuumin takapenkissä, koneellisen puunkorjuun näkökulmasta toisinaan vaikuttaa asiakas olevan hakusassa.
Parin tunnin tilaisuus päättyi vastaväittelijän toteamukseen: "Se mikä on kirjoitettu, on totuus asialle sillä hetkelle ja totta kunnes joku kirjoittaa asiasta uutta. Lukijan tehtävä on tulkita, onko kirjoitettu totta. Tutkimustulokset ovat aikansa lapsia". Ahola toi niin ikään esille tutkimuksen sovellettavuuden käytäntöön, josta jo konkreettisia esimerkkejäkin on. Mielenkiintoinen väitöstilaisuutta oli saapunut seuraamaan Minnan omaisten lisäksi laaja joukko alan keskeisiä toimijoita; mm. Koneyrittäjäliiton varatj Simo Jaakkola ja puheenjohtaja Asko Piirainen.
Onnittelut vielä kertaalleen Minnalle!
Sunnuntai 11.10.2009 - Aamulenkin ajatuksia
Kuulas pakkaskeli laittoi ulkoiluttamaan kameraa ja miettimään Minnan mainiosti esiintuomia aiheita: Keskustelun herättämistä - putkinäköisyyden pelosta sekä yhteistyön merkityksestä.

Keskustelu on kuin tukin uitto.
Padot - kivikot - veden vähäisyys hidastavat uittoa. Toimivassa keskustelukulttuurissa vaaditaan samoja elementtejä. Vapaata vettä.

Hyvän sään aikaan - pahan päivän varalle.
Avoimesti keskustellen hyvän sään aikaan minimoidaan myrkskyn ongelmat. Myrskyiltä ei keskustelemallakaan vältytä.

Kulkija jättää jälkensä
Jokamiehen oikeudet mahdollistavat - ja rajoittavat. Yhteistyössä on valtavat mahdollisuudet - rajattomat.

Minnan väitöstilaisuuden kahvitilassa oleva taide - puujaloste siirsi keskustelua ajankohtaisiin haasteisiin.
Jyrki Aholalle metsäteollisuus on tuttua runsaan kolmen vuosikymmenen ajalta - myös Matti Koiranen omaa metsäisen historian. Millaisiahan kysymyksiä metsäalaa tuntematon vastaväittelijä olisi esittänyt - tuumailin.

Värit - makuasioita